|
|
keskiviikko 8.5.2024
EDUNVALVONTA | Jäsenedut vuonna 2024
TYÖ- JA VIRKASUHDEPALVELUT
PALKKANEUVONTA
Jäsenet saavat liitosta asiantuntevaa apua myös palkka-asioissa. Vuosittain tehtävällä työmarkkinatutkimuksella seurataan ammattikunnan palkkakehitystä. Tutkimuksen tulokset julkaistaan palkkataulukkoina Uusi Insinööri -lehdessä sekä jäsensivuilla Internetissä. Liitosta saa tietoja myös insinöörien palkkatasosta ulkomailla.
LUOTTAMUSMIES
UIL tekee edunvalvontatyötä kentällä paitsi suoraan, myös Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n sekä Julkisalan koulutettujen JUKOn kautta. YTN-luottamusmiehiä tai vastaavia on kentällä tällä hetkellä n. 850 henkilöä. KTN:n pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä on reilut 600.
Luottamusmieheltä saat apua työsuhdekysymyksiä koskevissa asioissa. Luottamusmies on jäsenen lähin tuki työpaikalla. Hänellä on luottamusmiesasema, joten hän voi auttaa jäsentä työpaikan ristiriita- ja neuvottelutilanteissa. Uusi Insinööriliitto ja YTN kouluttavat jatkuvasti luottamusmiehiä, jotta he pystyisivät hoitamaan tehokkaasti luottamustointansa.
Suurimmilla työpaikoilla toimivat myös YTN:n yritysyhdistykset, jotka edunvalvonnan lisäksi edistävät ylempien toimihenkilöiden yhteenkuuluvuutta. KTN:n paikallisyhdistysten toiminta-alue kattaa kaikki kuntatyöpaikat.
Paikallisissa neuvotteluissa luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa avoinna olevista eduista tai työehtosopimuksen soveltamisesta. Suuressa osassa yksityissektorin työpaikoista ja yhä useammin myös julkisen sektorin työpaikoilla, on joistakin asioista sovittu paikallisesti. Yleisimmin on sovittu työajoista, palkoista, henkilöstön asemasta ja toimenkuvista, koulutuksesta ja työkykyä ylläpitävistä toimista.
Luottamusmiehen tehtävän tulokselliseen hoitoon tarvitaan myös hänen edustamansa henkilöstöryhmän täysi tuki. Luottamusmiehen valinta, johon kaikki kyseisen henkilöstöryhmään kuuluvat voivat osallistua, on ryhmän selvä luottamusta osoittava kannanotto. Uuden Insinööriliiton tavoitteena on ylläpitää ja kehittää luottamusmiesjärjestelmää siten, että luottamusmies voi toimia kaikissa olosuhteissa henkilöstöryhmänsä edustajana ja että työpaikoilla sovelletaan lakeja ja määräyksiä oikein.
Neuvottelujärjestelmä
Uuden Insinööriliiton neuvottelutoiminta kattaa:
- yksittäisen jäsenen asioiden hoitamisen (esim. työsopimusneuvottelut)
- henkilöstöryhmän asioiden hoitamisen (esim. työehtosopimus ja virkaehtosopimusneuvottelut)
- kaikkien jäsenten asioiden hoitamisen (esim. TUPO-neuvottelut)
- koko ammattikunnan asioiden hoitamisen (esim. työlainsäädäntöön vaikuttaminen)
Uusi Insinööriliitto on mukana sellaisissa yhteiskunnallisissa järjestelmissä, jotka ovat vaikutusvaltaisia ja joista voidaan neuvotella etua jäsenille itselleen sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla.
TYÖEHTOSOPIMUS (TES)
Työehtosopimus on sopimus, jossa sovitaan lakia kattavammin työntekijöiden eduista, esim. sairausajan palkasta, ylityökorvauksista, matkakustannuksista, jne.
Perustietoa Työehtosopimuksista löydät UIL-kotisivuilta.
Uusi Insinööriliitto UIL ry sopii työehtosopimukset Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n, Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN:n sekä Julkisalan koulutettujen JUKOn kautta. Noin 75 % yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä on työehtosopimusten piirissä, julkisella puolella työ- ja virkaehtosopimusten kattavuus on 100 %.
Sillä mihin ammattiliittoon kuulut, ei ole tekemistä sen kanssa, mitä työehtosopimusta sinuun sovelletaan. Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksia jäsentensä lähtökohdista. Niinpä Uusi Insinööriliitto (YTN, KTN ja JUKO) neuvottelevat jäsenilleen sopivan TES:n, kun taas esim. Metallityöväenliitto metallimiehille sopivan TES:n, Toimihenkilöunioni ja ERTO toimihenkilöille sopivan TES:n. Neuvottelujen tuloksena syntyy useita erilaisia työehtosopimuksia eri henkilöstöryhmille. Näitä työehtosopimuksia sovelletaan siten, että ammattiliiton jäsenyys ei suoraan vaikuta siihen, mitä työehtosopimusta kuhunkin työntekijään sovelletaan.
Liitot siis neuvottelevat sopimukset, mutta eivät pakota ketään noudattamaan juuri omia sopimuksiaan. Yksilön turvan kannaltahan pääasiahan on, että edes jotakin sopimusta käytetään. Kuitenkin, ilman ammattiliittoja ei työehtosopimuksia synny, eikä sovittujen työehtosopimusten noudattamista valvota lainkaan. Siksi oman ammattiliiton jäsenyys on myös tärkeää yhteiskunnallista vaikuttamista.
Sinä saat itse valita mihin ammattiliittoon kuulut, ammattiliiton valintaan ei saisi vaikuttaa myöskään se, mihin liittoon muut työpaikallasi kuuluvat. Uusi Insinööriliitto hoitaa jäsentensä asiat, sovellettiinpa heihin mitä työehtosopimusta tahansa.
TUPO, eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu on Uuden Insinööriliiton jäseniin kattavimmin vaikuttava neuvottelutyön tulos. TUPOssa sovitaan ns. kolmikannassa (sopijaosapuolina valtiovalta, ammattiliitot ja työnantajaliitot) suurista linjoista, kuten esimerkiksi
- verotuksesta
- palkan yleiskorotuksista
- työsuhteen yleisistä ehdoista
- työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelusta tai sen yksityiskohdista
2000-luvulla ovat sopimuskorotukset olleet keskimäärin n. 2,5 % vuodessa.
Uuden Insinööriliiton jäsenkunnasta on työelämässä on 50000 henkilöä. Insinöörien keskipalkka työmarkkinatutkimuksen mukaan v. 2006 oli n. 3.400 euroa kuukaudessa. Siten sopimuskorotus on 0,025 x 3.400 x 50.000 eli noin 4,3 miljoonaa euroa vuodessa. Lomaraha huomioiden sopimuskorotus nostaa UIL:n jäsenkunnan ansioita yli 50 miljoonaa euroa vuodessa !
PALKAN SOPIMUSKOROTUKSET
Ilman ammattiliittoja, kuten Uutta Insinööriliittoa ja sen jäsenten tuomaa vaikutusvaltaa, ei palkan sopimuskorotuksia synny. Työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäjärjestön painoarvo riippuu järjestäytymisasteesta. Mitä korkeampi järjestäytymisaste, sitä parempi on neuvottelu-asema. Järjestäytymätön (ammattiliittoon kuulumaton) työntekijä ei tue yleiskorotuksia. Järjestäytymättömyys edistää työnantajan tavoitetta mahdollisimman pienistä yleiskorotuksista aina niiden poistamiseen asti. Järjestäytymätön työntekijä ottaa riskin, että palkka voi työsuhteessa pienentyä inflaation verran vuosittain. Vuosina 2000 - 2006 on sopimuskorotusten yhteisvaikutus ollut lähes 20 %
|
|
© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011
|
