keskiviikko 5.10.2022

VÄLIRAPORTTI | Liite 8

TYÖRYHMÄ:
Merja Rusanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Anne Mironen, KTV ry
Auvo Koskialho, KTV ry
Kim Nikula, KTN ry
Saila Lindqvist-Virkamäki, PATRIX ry
 

6. Työkykyä kehittävä ja ylläpitävä henkilöstöpolitiikka
(erityisesti työterveyshuolto ja työsuojelu)
Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen aluepelastuslaitoksissa

Strateginen henkilöstöjohtamisen kehittäminen vaihtelee suuresti eri aluepelastuslaitoksissa. Lähes kaikissa aluepelastuslaitoksissa on laadittu visiot ja toiminnalliset strategiat. Vain muutamalla alue- laitoksella strateginen kehittäminen on vielä valmisteilla. Koko pelastustoimelle on asetettu vuoteen 2010 visio, jonka jokainen pelastuslaitos ottaa huomioon suunnitellessaan omia laitoskohtaisia vi- sioita. Visiot ja toiminnalliset strategiat tunnetaan organisaation sisällä kuitenkin varsin heikosti eikä niitä välttämättä ole osattu soveltaa käytännön tasolla. Jossakin laitoksessa strategia on suunniteltu kytkettävän kaupungin palvelutasopäätökseen ja sen toteutumista seurataan BSC-mallilla.

Operatiivinen johtaminen toimintatilanteissa on vielä suoraa käskytysvaltaa ja käskyjen toteuttamista. Lähtökohtana on edelleen, että yhdellä henkilöllä tulee olla vastuu kokonaisti-lanteen johtamisesta. Vanhoista johtamiskulttuurista ei vielä ole riittävästi päästy eroon. Joissakin tilanteissa voitaisiin so- veltaa tiimimäistä työskentelytapaa.

Henkilöstöstrategiassa määritellään mm. henkilöstöä koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Pelastuslaitoksen omia henkilöstöstrategioita on tehty vain muutamalla alueella. Osalla pelastusalueella henkilöstöstrategia on kytketty osaksi koko kunnan henkilöstöstrategiaa.

Edustuksellista yhteistoimintaa toteuttava yhteistoimintaelin on asetettava, mikäli organisaatiossa työskentelee vähintään 20 henkeä. Joissakin laitoksissa on jo ehditty luoda jollain tavalla toimivat yhteistyötoimikunnat ja työsuojeluorganisaatiot. Henkilöstötyöhön sisältäviä tai liittyviä toimintaohjeita on tehty vähän. Työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon sopimus- ja toimintasuunnitelma se- kä tasa-arvosuunnitelma ovat lakiin perustuvia asiakirjoja, jotka on eri laitoksissa tehtävä. Muita hen- kilöstöpoliittisia ohjelmia ei juuri pelastuslaitoksissa ole tehty.

Henkilöstöjohtamisen kehittämisessä aluelaitoksissa ollaan vielä käynnistysvaiheessa. Kehittämisen taso vaihtelee eri laitoksissa. Esimiestyön kehittämiseen panostetaan yhä enemmän. Päällystö- ja alipäällystöasemassa oleville on annettu mahdollisuus osallistua johtamiskoulutusohjelmiin, joissa on kiinnitetty huomiota esim. rekrytointiin, muutosten kohtaamiseen, työviihtyvyyteen, tiimiyteen. Koulu- tus on tapahtunut joko oman kunnan koulutusjärjestelmän toimesta tai ulkopuolisilta on tilattu oma ohjelmakokonaisuus.

Puolella aluelaitoksista on osaamiskartoituksia jossain muodoin jo tehty. Osaamiskartoitukset on voi- tu kytkeä osaksi kehityskeskustelua. Myös kehityskeskustelujen käyttö on lisääntynyt. Kehityskes- kusteluja käydään jossain muodossa jokaisessa pelastuslaitoksessa. Kehityskeskusteluissa tulisi systemaattisesti ottaa huomioon henkilöstön toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvät asiat. Joissakin pelastuslaitoksissa kehityskeskustelujen yhteyteen on jo kytketty urasuunnittelu tai osaamiskartoitus.

Työilmapiiriin kiinnitetään myös huomiota. Lähes kaikissa pelastusyksikössä tehdään ilmapiirikartoi- tuksia joko koko kunnan yhteiseen kyselyyn tai suoritetaan omana seuranta-järjestelmänä.

Työsuojelu

Aluelaitostasolla työsuojelutoimenpiteet ovat pitkälti keskeneräinen, taikka vasta tulevaisuudessa haltuun otettava aihepiiri. Paloasemakohtaisia toimintoja on varmastikin monenlaisia, mutta yhte- näistä maakuntatason toimintaa on vähemmän. Ns. riskinarviointia joissakin laitoksissa jo tehty.

Työsuojelutoimenpiteitä on suunnattu kiinteistöjen korjauksiin (kiinteistöjen kuntokartoitukset, asbes- tia sisältäneet materiaalit poistettu, paloaseman saneeraus ja rakentamiseen ja työsuojeluvastaavien nimeämiseen. Muita toimenpiteitä on suunnattu mm. seuraaviin: huomio liikenneturvallisuuteen, oi- keiden työtapojen koulutus, turvaliivien lisääminen paloautoihin, samantasoisen työterveyshuollon saattaminen koko aluelaitoksen henkilöstölle, savusukellusvalvonnan tehostaminen, ohjeistus toimen- piteistä jos henkilö ei läpäise kuntotestiä, terävöitetty toimintapolitiikka vajaakuntoisten palomiesten kuntouttamiseksi tai uudelleensijoittamiseksi, huomio ja toimenpiteet vuorovahvuuksissa olevien puut- teiden korjaamiseksi ja savusukellusohjeistuksen selkeyttämiseksi, savusukellusvalvonnan tehosta- minen, tai henkilöstön antama nootti henkilöstövajeesta.

Työryhmän huomiot:
Työsuojelu ymmärretään työpaikoilla usein perinteisesti eli suppeasti, jolloin lähinnä puhutaan kiin- teän työpaikan työoloista, tapaturman torjunnasta ja kone- ja laiteturvallisuudesta. Kuitenkin työsuo- jelu on laajatahoinen alue, joka kattaa yhtälailla muun muassa
  • henkisen työsuojelun, joka käsittää mm. hyvän ja oikeudenmukaisen johtamisen*), palautteen antamisen, hyvän työilmapiirin, työn monipuolisuuden, henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että näillä seikoilla on merkittävä vaikutus henkilöstön työssä jaksamiseen ja heijastuksia mm. sairastuvuuteen ja sairauspoissaolojen esiintyvyyteen
  • perehdyttämisen ja henkilöstön osaamisen/ammattitaidon ylläpidon työn asettamia vaatimuksia vastaavaksi
  • työaikakysymykset vtyön suunnittelun, organisoinnin ja mitoittamisen niin, että työn kuormittavuudesta ei aiheudu sairastumisen vaaraa,
  • työyhteisön tilan seurannan.
Näihin liittyvää tilannetietoa ei työryhmällä ole käytettävissä. Työsuojelusta puhuttaessa puhutaan lomittain työterveydestä/työhyvinvoinnista ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Pelastusalalla nämä näyttävät painottuvan palomiesten fyysisen kunnon ylläpitoon.

Työryhmän jäsenten kokemusten mukaan työsuojelutoimenpiteiksi koetaan edelleen niin työnantaja- kuin työntekijä puolellakin pelkästään fyysiseen työhön ja työvälineisiin kohdistuneet toimenpiteet.
    *) Oikeudenmukaisuuden periaatteet työyhteisössä:
    - oikeus tulla kuulluksi
    - sääntöjen johdonmukaisuus
    - päätöksenteon puolueettomuus
    - päätösten perustuminen oikeaan tietoon
    - päätöksenteon periaatteiden selkeys
    - päätösten korjattavuus
Näyttää siltä, että aluelaitoksissa ollaan paraikaa rakentamassa työsuojelun yhteistoimintaorganisaa- tioita (työsuojelutoimikunnat tai muu vastaavat yhteistoimintaelimet, työsuojelupäällikkö, työsuojelu- valtuutetut varamiehineen, työsuojeluasiamiehet, muut työsuojelun yhteyshenkilöt). Aluelaitoksilla ja niiden työsuojelun yhteistoimintaorganisaatioilla olisi nyt "tuhannen taalan paikka" ottaa työsuojelu- toiminta laaja-alaisesti huomioon ja nivouttaa se osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa.





© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011