keskiviikko 10.8.2022

VÄLIRAPORTTI | Liite 7
PELASTUSALAN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT RY.
Saila Lindqvist-Virkamäki
Pelastushenkilöstön työssä selviytymistä selvittävä työryhmä

Asiakokonaisuus 3, käsittely 5.9.2005
Toimeksianto vahvistetun työsuunnitelman mukaan:

PELASTUSHENKILÖSTÖN TYÖKYKY
(”Työkykyisyyden” määrittely, seuranta, arviointi, kuntotestaukset, työkyvyn edistäminen)
Selvitetään nykyiset pelastushenkilöstön terveydentila ja fyysinen toimintakyky, seuranta, arviointi, kuntotestaukset, työkyvyn edistämisen menetelmät ja niiden kehittämistarpeet.
Selvitys koskee päätoimista, osa-aikaista ja vapaaehtoista henkilöstöä.
(Kohtia fyysinen toimintakyky ja työkyvyn edistämisen menetelmät ja niiden kehittämistarpeet käsitellään erillisesti)

TERVEYDENTILA JA TERVEYDENTILAN ARVIOINTI.
Ohjeistus, nykytila
Keskeisiä terveydentilan arviointia ja työkyvyn arviointia sääteleviä lakeja, asetuksia ja ohjeita ovat:
  • Työterveyshuoltolaki 1383/2001
  • Työturvallisuuslaki 738/2002
  • Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaara aiheuttavissa töissä (1485/2001)
  • Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001)
  • Kuntoutus- ja eläkelainsäädäntö
  • Sisäasiainministeriö, pelastusosasto (2002). Savusukellusohje 26.11.2001, Julkaisuja sarja A:69
  • Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004
  • Terveystarkastukset työterveyshuollossa - Ohjeet terveystarkastuksiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Helsinki 1994 -uusi painos tulossa
  • Palomiesten työkyvyn arviointi - Fyysiset toimintakykytestit ja terveystarkastukset, Työolot 75, toim. Louhevaara V, Lusa S,
  • Työterveyslaitos, Helsinki 1992 - uusi opas tulossa
  • Terveystarkastusohjeisto kerätty: www.fimnet.fi/patrix
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan velvollisuus on kustannuksellaan järjestää työterveys- huolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Tarvittava työterveys- huolto järjestetään siten, että työnantajan on tehtävä kirjallinen sopimus työterveyshuoltopalvelujen tuottajan kanssa yleisestä järjestämisestä, tarvittavien palvelujen sisällöstä ja riittävästä laajuudesta. palvelut voidaan hankkia terveyskeskuksesta, yksityiseltä palvelujentuottajalta tai järjestä omana toimintana. Toiminnassa on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.

Valtioneuvoston asetuksen 1485/2001 mukaan erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väki- vallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa.
1.1.2003 voimaan tulleessa työturvallisuuslaissa on erikseen mainittu, että lakia sovelletaan sopimus- palokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön (4§) eli sopi- muspalokuntaan kuuluvan työhön, pelastustyöhön ja sen harjoitteluun.
Valtakunnallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan savusukeltavia sopimuspalokuntalaisia on seurattava terveydentilan ja toimintakyvyn osalta samoin kriteerein kuin vakinaisia ammattipalokunta- laisia.

TYÖKYKY
    Mikä on työkyky? - STM:n määritelmän mukaan se on
  1. Subjektiivista toimintakykyä ja terveyttä
  2. Sopivaa objektiivista toimintakykyä ja terveydentilaa
  3. Työn vaatimusten ja tekijän edellytysten sopusuhtaa tavanomaisissa tilanteissa
  4. Työelämään osallistuminen henkilökohtaisessa arvomaailmassa ja elämän vaihtoehdoissa
  5. Työelämän kulttuurin ja arvojen riittävää sopusuhtaa omien arvojen kanssa
  6. Riittävää sopeutumista työyhteisöön, osallistumismahdollisuuksia, vaikutusmahdollisuuksia ja ihmissuhteita
Savusukellusohjeen mukaan savusukeltajan terveydentilan tulee olla työn vaatimuksiin nähden riittävä. Savusukeltajan tulee pystyä suoriutumaan tehtävistään vaarantamatta omaa tai muiden terveydentilaa tai työturvallisuutta.

Terveystarkastukset, nykytilanne

Vuodesta 1992 Suomessa on ollut kirjallinen ohjeistus suosituksiksi savusukeltajien terveydentilan arvioista. Tavoitteena oli luoda valtakunnallinen yhteneväinen käytäntö. Ohjeistusta on saadun tutkimustiedon ja kokemuksen myötä täsmennetty ja muokattu, verraten kansainvälisesti eri maiden käytäntöihin.
Ohjeissa on määritelty tarkastusten taajuutta ja sisältöä koskevia asioita.

Alkutarkastukset tulee tehdä ennen koulutuksen alkamista. Tarkastuksia varten on eri puolilla Suomea nimetyt tutkimuspaikat. Alkutarkastuksiin liittyvät terveystarkastusten lisäksi fyysisen toimintakyvyn testaukset ja Työterveyslaitoksen psykologiset testit. Koulutukseen pääsyn edellytys on sopivuuslausunto terveydentilasta ja toimintakykytesteistä sekä psykologiset testaukset.

Määräaikaistarkastuksia voidaan tehdä alle 40 -vuotiailla harkinnanvaraisuutta käyttäen perussuosi- tuksen ollen 3-5 vuoden välein. Yli 40-vuotiailla tarkastukset tulee tehdä 2 vuoden välein ja yli 50-vuo- tiailla vuoden välein. Lisäksi on oltava mahdollisuus tehdä terveystarkastus /työkyvyn arviointi mm.
  • ennen työhönpaluuta pitkältä sairaslomalta tai muun pitkän poissaolon jälkeen
  • esimiehen tai omasta aloitteesta epäiltäessä työkyvynalenemaa (työkyvynarvio)
  • esimerkiksi merkittävien henkisesti kuormittavien tapahtumien jälkeen (traumaattiset työtilanteet ja elämänmuutokset tai -tapahtumat)
  • työterveyshuollon aloitteesta sairasvastaanottokäynnin tai muun tarkastuksen (esim. ajokorttitarkastus) yhteydessä
  • syyltään epäselvä fyysinen toimintakyky
  • muu yksilöllinen tarve
Määräaikaistarkastusten osalta tilanne on edelleen kirjavaa ja tarkastuskäytäntö osittain puutteellis- ta. Paikoitellen tarkastukset on järjestetty työterveyshuoltolain ja työturvallisuuslain tarkoittamalla ta- valla. Paikoitellen ohjeistus on olemassa, mutta toteutuminen puutteellista eikä terveystarkastusten toteutumista valvo kukaan. Kuntien ammattipalokuntien kohdalla on järjestynein tilanne. Eniten puut- teita on vapaaehtoispalokuntien kohdalla. Ongelmallisena on tuntunut myös olevan, kuka vastaa tar- kastusten järjestämisestä ja kuka valvoo niiden toteutumista.




© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011