PELASTUSHENKILÖSTÖN TYÖKYKY
(”Työkykyisyyden” määrittely, seuranta, arviointi, kuntotestaukset, työkyvyn edistäminen)
Selvitetään nykyiset pelastushenkilöstön terveydentila ja fyysinen toimintakyky, seuranta, arviointi, kuntotestaukset, työkyvyn edistämisen menetelmät ja niiden kehittämistarpeet.
Selvitys koskee päätoimista, osa-aikaista ja vapaaehtoista henkilöstöä.
(Kohtia fyysinen toimintakyky ja työkyvyn edistämisen menetelmät ja niiden kehittämistarpeet käsitellään erillisesti)
...jatkuu
Seurantatutkimuksesta "Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky" on kerätty seuraavia tietoja terveydentilaa koskien:
Lääkärin toteamista sairauksista ilmoitettiin eniten esiintyvän tapaturmavammoja (40% vastanneista), eikä niiden esiintymisessä tapahtunut muutoksia kolmen vuoden seuranta-aikana missään ikäryh- mässä.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet lisääntyivät noin 8%:lla niin, että vuonna 1999 36%:lla vastanneista oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus (p<0,001).
Erityisen huomattavaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien määrän lisääntyminen oli
44-53-vuotiaiden ryhmässä (vuonna 1996 34% ja vuonna 1999 45% vastanneista, p<0,05) ja
34-43-vuotiaiden ryhmässä (vuonna 1996 25% ja vuonna 1999 32%, p<0,05).
Verenkiertoelinten sairauksien määrä lisääntyi seuranta-aikana neljä prosenttia, ollen vuonna 1999 11% kaikista vastanneista.
Verenkiertoelinten sairaudet lisääntyivät yli 53-vuotiaiden ryhmässä 19%:sta 37%:iin (p<0,05), muissa ikäryhmissä sairauksien lisääntyminen ei ollut tilastollisesti merkitsevää.
Hengityselinten ja ihon sairauksien määrä pieneni seuranta-aikana. Miltei kaikissa muissakin sairausryhmissä tapahtui lievää, tilastollisesti merkityksetöntä laskua (taulukko 7).
SAIRAUS
|
v. 1996
|
v. 1999
|
| tapaturmavamma |
40,3 |
(255) |
40,3 |
(255) |
| tuki- ja liikuntaelinten sairaus*** |
28,8 |
(182) |
36,4 |
(230) |
| verenkiertoelinten sairaus** |
7,4 |
(47) |
11,2 |
(71) |
| hengityselinten sairaus |
12,7 |
(80) |
10,4 |
(66) |
| mielenterveyden häiriö |
1,0 |
(6) |
1,1 |
(7) |
| hermoston ja aistimien sairaus |
8,9 |
(56) |
7,6 |
(48) |
| ruuansulatuselinten sairaus |
8,4 |
(53) |
7,3 |
(46) |
| virtsa- ja sukuelinten sairaus |
4,1 |
(26) |
3,3 |
(21) |
| ihon sairaus* |
13,1 |
(83) |
9,8 |
(62) |
| aineenvaihdunnan ja muut sairaudet ja viat |
1,0 |
(6) |
0,5 |
(3) |
| kasvaimet ja syöpäsairaudet |
3,6 |
(23) |
3,0 |
(19) |
| *** p<0,0001, ** p<0,001, * p<0,05 |
Sairauslomien määrässä oli tapahtunut merkitseviä muutoksia kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä; molemmissa ikäryhmissä lisäystä oli tapahtunut 25-100 päivää kestäneiden sairauslomien määrässä 5-6% vastaten vuonna 1999 11% vastanneista.
Ei lainkaan sairauslomilla olleiden ryhmä väheni 37 %:stä 26 %:iin yli 50-vuotiaiden ryhmässä.
Samassa tutkimuksessa on esitelty testaamattomuuden syyt. Tämän osion osan perusteella voidaan myös päätellä jotain terveydentilasta:
Yhteensä 22 tutkitulta (30 v: n=3, 5%, 40 v: n=6, 13%, 50 v: n=13, 45 %) ei terveystarkastuksen perusteella testattu yhtä tai useampaa lihaskuntotestiä.
50-vuotiaiden ryhmässä jalkakyykyn osalta viidelle ja muiden testien osalta kahdelle testiä ei tehty myöskään vuonna 1996.
30- ja 40-vuotiailla palomiehillä testaamattomuuden syynä olivat pääasiassa polvivammojen jälkitilat (jalkakyykky) tai yläraajan jänneoireet (olkavarren jännetulehdus, tenniskyynärpää).
Vanhimmalla ryhmällä (50v) testejä ei suoritettu pääasiassa polvi- ja olkapäänivelten kulumaoireiden ja/tai liikerajoituksen sekä alaselkäoireiden vuoksi. Useimmiten jalkakyykky piti jättää testaamatta (n=19) kaikista ikäryhmistä. Vastaavat luvut pankkipunnerruksen, makuulta istumaan ja käsinkohonnan osalta olivat 10,5 ja 14.
Maksimaalista polkupyöräergometritestiä ei tehty viidelle tutkittavalle vanhimmasta ikäryhmästä eikä yhdelle 40-vuotiaalle. Syinä olivat erilaiset sydänoireet (n=3), jotka vaativat lisäselvittelyä tai testiä ei voitu infektion tms. vuoksi suorittaa kevään aikana tutkimuksen aikataulussa. heidän VO2max:n keskiarvotuloksensa ja vaihteluvälinsä poikkileikkausmittauksissa olivat 3,02 (2,25-3,59)l/min ja 35,5 (26,1-43,2)ml/min/kg.
(Lähde: Punakallio A & Lusa-Moser S: Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: Kolmen vuoden seurantatutkimus, loppuraportti 1999, TTL, fysiologian osasto)
Artikkelissa "Palomiesten työkyvyn arviointi pienissä ja keskisuurissa kunnissa" on tarkasteltu Lapin läänissä sijaitsevaa 26 palokuntaa, joista vakinaisia oli 5 ja vapaaehtoisuuteen pohjautuvia sopimus- palokuntia 21. Terveystarkastuksia tehtiin säännöllisesti kaikissa vakinaisissa, kymmenessä (59%) II-valmiusasteen, mutta ei yhdessäkään III tai IV valmiusasteen palokunnassa.
17 palokunnassa oli tehty terveystarkastuksia siten, että terveydenhoitajan haastattelussa voitiin kerätä tietoja terveystar- kastuksen sisällöstä. Lausunnon suoritetuista terveystarkastuksista antoi 15 työterveyshuollon yksik- köä (88%). Yhdessä yksikössä lausuntoa ei annettu ja yhdessä, mikäli siihen liittyy rajoituksia tai merkittävää tiedotettavaa.
Terveystarkastukset tehtiin vakinaisissa palokunnissa voimassa olevan suosituksen mukaan 60%:ssa suositusten mukaan ja 40%:ssa suositusta harvemmin. II valmiusasteen palokunnissa vas- taavat luvut olivat 47%, 20% ja lisäksi 33%:ssa ei ollut säännöllisiä tarkastuksia lainkaan.
Työterveyshuolto oli antanut tutkimusta edeltäneiden kahden vuoden aikana yhteensä 24 työn teke- mistä rajaavaa terveystarkastuslausuntoa. Vakinaisissa palokunnissa (n=120) näitä oli annettu 17 eli 14 %:lle henkilöstöstä; pysyviä rajoitteita 4 henkilölle. Kymmenessä II valmiusasteen palokunnassa (n=373) oli tehty terveystarkastuksia viimeisen kahden vuoden aikana.
Työterveyshuollot olivat antaneet yhteensä 7 savusukellusta rajaavaa lausuntoa eli 2 %:lle kyseisten palokuntien henkilöstölle.
(Lähde: Kekki T, Piikivi L, Kujala V: Palomiesten työkyvyn arviointi pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Työ ja ihminen 15 (2001):2, 95-106)
Pelastuslaitosten toimintakyky ja pelastushenkilöstön työssä selviytyminen -kysely.
Kaikille 22 aluepelastuslaitokselle osoitetun kyselyn vastusten mukaan määräaikaisia terveystarkas- tuksia tehtiin kaikissa paikoissa päätoimiselle ja sivutoimiselle operatiiviselle henkilöstölle. Eroja esiintyi eniten nuoremmalle ikäryhmälle (alle 40v) tehtyjen tarkastusten taajuudessa.
Kysymykseen "Missä ja kuinka usein sopimuspalokuntien hälytysosastoihin kuuluvan henkilöstön terveystarkastukset suoritetaan?" vastausten sisällössä esiintyi huomattavia eroja. Osassa terveys- tarkastukset ilmoitettiin tehdyn (perus)kunnan omassa työterveyshuollossa. Yhdessä paikassa ilmoi- tettiin ko. terveystarkastukset ostettavan yksityisiltä lääkäriasemilta. Muutamassa paikassa ilmoitet- tiin tarkoituksen olevan tehdä tarkastukset kuten vakinaisilla.
Seuraavassa erillispoimintoja vastauksista:
- Muutamalla työterveyshuolto (sopimuksissa kuntien kanssa), pääsääntöisesti ei ole tehty koskaan.
- Pelastuslaitos ei vastaa sopimuspalokuntalaisten terveystarkastuksista.
- Ns. tulotarkastus omalla kustannuksella. Muut tarkastukset savusukellusohjeen mukaisesti.
- Terveystarkastusten suorittaminen on sopimuspalokuntien osalta ollut melko kirjavaa (suoritettu sijaintikunnan työterveyshuollossa tai ei ole suoritettu ollenkaan)
- ?
- Kirjavuutta on paljon. Vastuuhenkilöiltä ei ole saanut selkeitä tietoja. Periaatteessa kuntien työterveyshuollossa ja kerran vuodessa, mutta käytäntö saattaa olla toista.
Miten terveystarkastuksissa ja kuntotestauksissa käynnin seuranta on järjestetty?
Määräaikaistarkastusten palautteiden keruu vaihteli huomattavasti eri paikoissa. Seurannasta huolehtiviksi tahoiksi oli ilmoitettu mm. palopäällikkö, nimetty vastuuhenkilö, työterveyshuollon yhdyshenkilö, paloasema, asemavastaava, pelastustoimi, pelastuslaitos, kuntotestausvastaava, työnantaja. Osassa ko tahoa ei oltu nimetty lainkaan. Joissain vastauksissa ilmoitettiin seurannan tapahtuvan työterveyshuollon toimesta.
Savusukellusrajoitusten ilmentyessä pyrittiin pääsääntöisesti kartoittamaan yksilöllisesti ja tapaus- kohtaisesti eri vaihtoehtoja; kuntoutus, uudelleenkoulutus, siirtyminen muihin tai kevennettyihin teh- täviin, eläke.
Varhaista ammatillista kuntoutusta ei vastausten mukaan juurikaan oltu käytetty (1 ilmoitti AMK-in- sinöörin tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta ja 1 ilmoitti käynnistetystä varhaisen puuttumisen oh- jelmasta). ASLAK- tai muuta kuntoutusta ilmoitettiin esiintyneen 12 laitoksessa.
(Lähde: Muistio 11.10.2004/Sisäasiainministeriö, pelastusosasto, Kättö: Pelastuslaitosten toimintakyky ja pelastushenkilöstön työssä selviytyminen -kyselyn vastausyhteenveto)
|
