keskiviikko 5.10.2022

VÄLIRAPORTTI | Liite 6

pvm 9.9.2005
Pelastushenkilöstön työssä selviytymistä selvittävä työryhmä
Valmistelija Sirpa Lusa


Asiakokonaisuus 3: Pelastushenkilöstön "työkyky" (päätoimiset, osa-aikaiset, vapaaehtoiset)

YHTEENVETO

1. Pelastajien fyysisen toimintakyvyn arviointikäytäntö
    Perustuu seuraaviin lakeihin ja ohjeisiin:
  • Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
  • VN:n asetus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavasta työstä (1485/2001)
  • Työturvallisuuslaki (738/2002)
  • Terveystarkastukset (TTL, painossa)
  • Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (TTL, painossa)
  • Savusukellusohje (SM:n Pelastusosasto, Julkaisuja Sarja A, 2002) www.intermin.fi/sm/pelastus
  • Pintapelastus- ja vesisukellusohje (2002): samat vaatimukset kuin savusukelluksessakin fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi
  • Korkealla työskentely pelastustoimessa SM003:00/2004 (A:72): samat vaatimukset kuin savusukelluksessakin fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi (kehon hallinta ja tasapaino mainittu)
    Fyysisen toimintakyvyn tarkin ohjeistus on Savusukellusohjeessa, jonka jälkeen on tullut vielä kaksi lisäystä ohjeistukseen:
  • 1.3.2004 Pelastushenkilöstön fyysisen työkyvyn seuranta- ja ylläpito-ohje (Kinnunen K, toim. 2004)
  • SM:n kirje 12.1.2005 pelastusjohtajille ja pelastuskoulun rehtorille
    Arviointikäytäntö (Kättö, 2004):
  • Vähän alle puolessa pää- ja sivutoimisista sekä sopimuspalokunnista yleiskunnon testaukset suoritetaan tiheydeltään ohjeiden mukaan.
  • Noin puolessa pää- ja sivutoimisista sekä sopimuspalokunnista lihavoiman ja -kestävyyden testaukset suoritetaan tiheydeltään ohjeiden mukaan.
  • Noin puolessa pelastuslaitoksista testit tekee pelastusalaan kuuluva henkilöstö; ja vain seitsemällä pelastuslaitoksella koskien pää- ja sivutoimista henkilöstöä ja kolmella sopimuspalokunnista on yhteistoimintaa työterveyshuollon kanssa testaukseen liittyen, joten tältä osin ohjeistus ei toteudu. Kaikista vastauksista ei ilmene se onko pelastusalan henkilöstöön kuuluvilla testauksen tekemiseen tarvittava koulutus tai onko työterveyshuollon edustajilla riittävä pelastusalan tuntemus (ohjeen mukaan vaaditaan).
  • 19 apl:ssa on sovittu menettelytapa silloin kun testirajoja ei ylitetä ja näistä 14:sta tehdään tällöin yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa.
    Kätön (2004), Tienarin (2003) ja Kekin ym (2001) selvitysten mukaan kehittämistarpeita ovat mm:
  • Testaustoiminnan laadun parantaminen (testauksen kaikissa vaiheissa esitietojen käytöstä palautteenantoon ja seurantaan)
  • Testaajien pelastusalan tuntemuksen parantaminen
  • Pelastuslaitosten ja testaajien välisen yhteistyön kehittäminen
  • Työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön lisääminen
  • Yhtenäisen käytännön luominen eri tyyppisille pelastuslaitoksille, erityisesti VPK:lle
  • Terveystarkastus- ja kuntotestauskäytäntöjen täsmentäminen
  • Kokonaisvaltaisen terveyskasvatuksellisen ja liikuntaan ym. terveellisiin elintapoihin kannustavan toiminnan kehittäminen

2. Pelastajien fyysinen toimintakyky

Palomiehiä koskevan laajan ja edustavan kolmen vuoden seurantatutkimuksen (1996-1999) mukai- sesti voidaan maksimaalisen hapenottokyvyn osalta todeta, että suhteessa suomalaisiin viitearvoihin 30-vuotiaat kuuluivat hyvään kuntoluokkaan molemmilla kerroilla, 40-vuotiaiden kuntoluokka muuttui hyvästä keskinkertaiseen ja 50-vuotiailla kuntoluokka oli keskimääräinen molemmilla kerroilla. Muutokset ovat samansuuntaisia kuin muullakin väestöllä.
Huomattavaa on se, että savusukelluskelpoisuuden rajan ylittävien osuus vähenee selvästi iän myötä:

– 30-vuotiasta 97% molemmilla kerroilla
– 40-vuotiaista 88% (-96) ja 83% (-99)
– 50-vuotiaista 66% (-96) ja 51% (-99)

Kansainvälisen kokooma artikkelin mukaan keskimäärin miesten maksimaalisen hapenottokyvyn ar- vot alkavat jäädä savusukellukseen vaadittavan (36 ml/kg/min) arvon alapuolelle 45-49 vuotiaiden ikä- ryhmässä (Shvartz&Reibold, 1990) ) eli ikääntyvän savusukeltavan pelastajan täytyy olla kestävyys- kunnoltaan ikäistensä keskitasoa parempi ja ero korostuu ikävuosien myötä.
Lihasvoiman ja -kestävyyden osalta ei ole kaikilta osin saatavilla täysin luotettavia vertailuarvoja, mut- ta näyttää siltä, että tulokset ovat keskimääräistä parempia kuin muilla miehillä, esim. vartalon kou- kistajien (makuulta istumaan nousu - testissä) voima vastasi erinomaista tasoa molemmilla kerroilla. Kuitenkin Savusukellusohjeessa suositeltujen raja-arvojen alapuolelle jää keskimääräisiä arvoja tar- kasteltaessa huomattava osa pelastajista, lukuunottamatta jalkalihasten lihasvoimaa, joka näyttää säilyvän pidempään.

Iästä riippumatta pelastajat olivat painoindeksin mukaan lievästi ylipainoisia, mikä voi johtua nuorem- pien keskimääräistä suuremmasta lihasmassasta ja vanhemmilla puolestaan kehon rasvapitoisuuden noususta.

Yllättävän moni pelastaja jouduttiin jättämään testaamatta tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi.

Testien ennustearvo oli hyvä suhteessa koettuun työkykyyn; erityisesti maksimaalinen hapenottoky- ky ja ketteryystestin tulos. Hyvään maksimaaliseen hapenottokykyyn olivat puolestaan yhteydessä iän lisäksi liikunnan harrastaminen, terveelliset elintavat ja hyvä terveys.
    Johtopäätöksiä ja kysymyksiä:
  • Miten fyysinen toimintakyky saadaan säilymään koko työuran ajan riittävän hyvänä työn vaatimuksiin nähden (koulutukseen tultaessa fyysinen toimintakyky on huippuluokkaa)?
    Vaatinee asennemuutosta pelastusalalla, ja mm. johdon ja työterveyshuollon sitoutumista asiaan niin, että kokonaisvaltainen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on osa työpaikan normaalia arkea. Fyysinen toimintakyky on yksi työkyvyn edellytys psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä työnhallinnan ja ammattitaidon lisäksi.
  • Vaaditaanko kaikilta pelastajilta savusukelluskelpoisuus jatkossa?
  • Erilaisten työkokonaisuuksien ja -rupeamien aiheuttaman kuormituksen monipuolinen tutkiminen lienee jatkossakin tärkeää (työt ja mittausmenetelmät kehittyvät); tästä esimerkkinä jo toteutunut sairaankuljetuksen fyysisen kuormituksen tutkiminen (Vehmasvaara, 2004).
  • Yhtenäisen esim. tietokonepohjaisen testausjärjestelmän kehittäminen, jossa sekä testiasemilla että kenttätesteinä suoritetut mittaukset voidaan analysoida ja raportoida yksinkertaisesti ja seuranta mahdollistaen. Lihaskunnon ja yleiskunnon integroidumpi käsittely. Nykyaikaisen kenttätilanteisiinkin soveltuvan atk- ja mittausteknologian aiempaa monipuolisempi hyödyntäminen.
  • Erilaisten työstä johdettujen testien kehittäminen jatkossa mm. tasapainoon, ketteryyteen ja kehon hallintaan liittyen (yhteys tapaturmiin).
  • Fyysisen toimintakyvyn edistämiseen lisää monipuolisia lajeja, niin että kaikki fyysisen toimintakyvyn osa-alueet kehittyisivät ja niin, että niitä voi harrastaa myöskin terveydellisten ongelmien ilmetessä.
  • Liikuntatilanteissa korostettava venyttelyn, verryttelyn ja lämmittelyn merkitystä liikuntatapaturmien ehkäisemiseksi.
  • Kuinka riittävän kestävyyskunnon ylläpitämiseksi tarvittava, iän myötä suhteellisesti lisääntyvä panostus otetaan huomioon toimintakyvyn ylläpitämisen hankkeissa?
  • Kuinka kehitetään kuntotestien käyttöä kunnon ylläpitämiseen motivoivana tapahtumana?

3. Pelastajien työkyky seurantatutkimuksen valossa

Työkykyindeksin (sisältää sairauksien ja sairauspoissaolojen lisäksi omia arvioita mm. omasta työ- kyvystä sekä työn henkisten että fyysisten vaatimusten kannalta sekä suhteessa elinikäiseen par- haimpaan) mukaan pelastajien (keski-ikä 42 vuotta) työkyky vastasi 5 vuotta vanhempien suomalais- ten raskasta fyysistä työtä tekevien miesten työkykyä ja oli vähän parempi kuin 50-vuotiaiden polii- sien.
Työkyvyn huononeminen alkoi selkeästi lisääntyä 41-50 - vuotiaiden ikäryhmässä. Huonoon työky- kyyn olivat yhteydessä yksilöllisistä tekijöistä vähäinen liikunnan harrastaminen, tupakointi, stressin kokeminen ja tyytymättömyys elämään. Työhön liittyvistä tekijöistä siihen olivat yhteydessä huonot työntekijöiden väliset suhteet, huonot työntekijöiden ja johdon väliset suhteet, palautteen saannin puute, vaikeiden työvaiheiden määrä, tapaturmat, vähäinen oman työn merkittävyys ja arvostus, ura- kehitysvaihtoehtojen puute ja alentunut stressinsieto rankoissa työtehtävissä.
    Johtopäätöksiä:
  • Pelastualalla on tärkeää kehittää laaja-alaista työhyvinvointitoimintaa (esim. Turvallisuusaloille kehitetyn laatujärjestelmään perustuvan tykytoiminnan arviointimallin jäsentelyn mukaisesti (http://kappa.ttl.fi/hyvatyky/) kuten myös varhaisen puuttumisen malleja.
  • Vaikka työkykyä ylläpitävä toiminta on ollut suurelta osalta liikuntapainotteista, on siinäkin kehittämistarpeita mm. kehittämällä työn vaatimusten mukaisia liikuntamuotoja (mm. yleis- kunto, kehonhallinta)


LÄHTEET:
Jylhä A, Kinnunen K: Palomiehen fyysisen kunnon työkykytesti. Pelastusopiston julkaisuja, Kuopio 2004.
Kekki T, Piikivi L, Kujala V: Palomiesten työkyvyn arviointi pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Työ ja ihminen 15 (2001):2, 95-106.
Kinnunen K (toim.): Pelastushenkilöstön fyysisen työkyvyn seuranta- ja ylläpito-ohje. Pelastusopiston julkaisuja 22. Kuopio, 2004
Kättö M: Pelastuslaitoksen toimintakyky ja pelastushenkilöstön työssä selviytyminen - kyselyn tarkastelua. Muistio, SM, Pelastusosasto, 2005.
Kättö M: Pelastuslaitoksen toimintakyky ja pelastushenkilöstön työssä selviytyminen - kyselyn vastausyhteenveto (kohdat 5-7). Muistio, luonnos SM, Pelastusosasto, 11.10.2004.
Lindqvist-Virkamäki S, Mankkinen T, Vänskä P: Turva-alan ekspertti vai työrajoitteinen ongelmajäte?. Pelastustieto 1:2003, s. 26-29.
Lindqvist-Virkamäki S: Terveystarkastukset palo- ja pelastusalalla. Kirjassa Terveystarkastukset työterveyshuollossa (työnimi). TTL, STM ,2005? (käsikirjoitus)
Louhevaara V, Lusa S (toim.): Palomiesten työkyvyn arviointi. Fyysiset toimintakykytestit ja terveystarkastukset. Työolot 75, TTL, 1992.
Lusa S, Louhevaara V (toim.): Turvakirja. Terveyden ja työkyvyn edistäminen turvallisuusammateissa. Työ ja ihminen tutkimusraportti 23, TTL 2004.
Mankkinen T: Sankarista selviytyjäksi. pelastajien urasuunnittelu hankkeen loppuraportti. TTL, Kuopion yliopisto, 2003.
Punakallio A, Lusa S ym (toim): Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky Osa II: Fyysinen toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin ja yksilöllisiin ominaisuuksiin. Ikääntyvä arvoonsa -ohjelma, Työterveyslaitos 1997.
Punakallio A, Lusa-Moser S: Eri-ikäisten palomiesten terveys ja toimintakyky: Kolmen vuoden seurantatutkimus. TTL, 1999.
Punakallio A, Lusa S Lindholm H ym: Oulun mallista muokatun savusukellustestiradan luotettavuus ja turvallisuus. Loppuraportti PSR:lle, TTL, Kuopion yo, Helsingin kaupunki, Lääkärikeskus Mehiläinen Airport, 2004.
Shvartz E, Reibold RC: Aerobic fitness norms for males and females aged 6 to 75 years: A review. Aviation, Space, and Environmental Medicine, January 1990, pp. 3-11.
Strömberg A, Johansson L, Leino T ym: pelastajien kokemukset Myyrmannin kauppakeskuksen pommiräjähdyksen pelastusoperaation aikana ja sen jälkeen - haastattelututkimus noin 1,5 vuotta tapahtuman jälkeen. TTL, 2005.
Suomen Kuntaliitto: Työkykyä ylläpitävä toiminta kuntien palo- ja pelastuslaitoksissa. 1998.
Suomen Kuntaliitto: Palo- ja pelastushenkilöstön työoloja, työn erityistä luonnetta ja eläketurvaa selvittävän työryhmän raportti. 1998.
Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto (2002). Savusukellusohje. Julkaisuja sarja A:69. www.intermin.fi/sm/pelastus.
Tienari P: HÄLYTYSILMOITUS! Sammutusmiesten yleiskestävyyden arviointi ja laatu.
Syventävien opintojen opinäytetyö, terveystieteet/liikuntalääketiede, Kuopion yliopisto, 2003.
Uusi ensihoidon käsikirja, toim Alaspää ym 2003, luku 4 Työsuojelullisia näkökohtia; Työssä jaksaminen (Työnohjaus ja sen merkitys, debriefing ja defusing)s. 504-511
Vehmasvaara P: Ensihoitotyön fyysinen kuormittavuus ja ensihoitajien työkyvyn fyysisiä edellytyksiä arvioivan testistön kehittäminen. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 324, 2004.
Vehmasvaara P: Ensihoitajien fyysinen työ, terveys ja työkyky. Turvakirja. terveyden ja työkyvyn edistäminen turvallisuusammateissa. Tuö ja ihminen Tutkimusraportti 23 (toim. Lusa S, Louhevaara V), TTL, 2004.
Vänskä P: Fyysisen kunnon testaus! "Palomies 63 vuotta". Luento kurssilla Pelastustyöntekijöiden terveystarkastukset ja fyysisen toimintakyvyn arviointi. TTL 2005.
© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011