torstai 1.12.2022

VÄLIRAPORTTI | Liite 8

TYÖRYHMÄ:
Merja Rusanen, Kunnallinen työmarkkinalaitos
Anne Mironen, KTV ry
Auvo Koskialho, KTV ry
Kim Nikula, KTN ry
Saila Lindqvist-Virkamäki, PATRIX ry
 

6. Työkykyä kehittävä ja ylläpitävä henkilöstöpolitiikka
(erityisesti työterveyshuolto ja työsuojelu)
Olemassa oleva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet

Työsopimuslaki ja viranhaltijalaki
velvoittavat työnantajaa huolehtimaan työturvallisuudesta työn- tekijän /viranhaltijan suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta siten kuin työturvallisuus- laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. Samoin työntekijää/viranhaltijaa velvoite- taan huolehtimaan työturvallisuudesta siten kuin työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa sään- nöksissä säädetään. Työsopimuslaki vielä mai-nitsee erikseen työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteista, joista saattaa aiheutua sairastumisen tai tapatur- man vaaraa.

Työturvallisuuslaki
Lain tarkoitus on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työ- ympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.

Laki koostuu seuraavista pääteemoista, joilla määritellään työsuojelun toteuttamista työpaikoilla:
  • työnantajan yleiset velvollisuudet huolehtia terveellisistä ja turvallisista työoloista sekä työkyvyn ylläpitämisestä,
  • työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta työturvallisuuden ylläpitämiseksi,
  • tarkemmat säännökset koskien mm. ergonomiaa, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormitta- vuutta, työympäristön rakenteita, kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tekijöitä sekä vaarallis- ten aineiden käyttöä, koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuutta sekä onnetto- muuden vaaran torjuntaa, pelastautumista ja ensiapua.
  • Laki puhuu myös työsuojelusta yhteisillä työpaikoilla sekä työturvallisuuteen vaikuttavien mui- den henkilöiden velvollisuuksista.
  • Laki on puitelaki ja sen nojalla on annettu lukuisia yksityiskohtaisempia säännöksiä.
Lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrat- tavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön. Lakia sovelletaan myös sopimus- palokuntaan kuuluvan pelastustoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön.

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtai-siin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. (ks. 8 §)

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaara- tekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Yleiskielessä puhutaan riskinarvioinnista. Jos työnantajalla ei ole tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen.
Työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa. (ks. 10§)

Erityistä vaaraa aiheuttava työ: Jos työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumi- sen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Muiden henkilöiden pääsy vaara-alueelle on tarpeellisin toimenpitein estettävä. (ks. 11§)

Työn suunnittelu: Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. (ks. 13§)

Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen: Jos työntekijän todetaan työssään kuormittu- van hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vä- hentämiseksi. (ks. 25 §)

Laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta

Tämän piakkoin uudistuvan lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten nou- dattaminen viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Laki vel- voittaa työsuojeluviranomaisia valvomaan mm, että työnantaja noudattaa työturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Toimivallan käyttö käsittää tarkastajan mahdollisuuden antaa työnan- tajalle toimintaohje tai kehotus epäkohtien korjaamiseksi, työsuojeluviranomaisen päätöksen uhka- sakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan kera, ja mahdollisuuden antaa ns. käyttökiellon tai väliaikai- sen käyttökiellon.

Yhteistoiminta-osan tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoro-vaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveel- lisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnassa on käsi-teltävä mm. seuraavia asioita:
  1. työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset:
  2. työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja toteuttamistapa sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;
  3. työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja tervey-teen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat;
  4. työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen ja niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat;
  5. työturvallisuuslaissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja pereh-dyttämisen tarve ja järjestelyt;
  6. työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot; sekä
  7. edellä 1-6 kohdissa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
1 kohdan mukaan kuuluvat asiat käsitellään työnantajan tai tämän edustajana toimivan asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työntekijän pyynnöstä tai muutoinkin tarvittaessa työntekijää edus- tavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn. Muut asiat ja laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat 1 kohdan tarkoittamat asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa.

SM:n Pelastusosaston turvallisuusohjeet: Savusukellusohje (28.3.2002), korkealla työskentely pe- lastustoimessa (4.5.2005), Pintapelastus- ja vesisukellusohje (1.7.2002) antavat periaatteet ja yksi- tyiskohtaiset ohjeet ko. työtehtävien turvallisesta suorittamisesta ja tapaturmien ennaltaehkäisystä. Varsinaisesti pelastuslaki ei velvoita kehittämään työkykyä tai ylläpitämään hyvää henkilöstöpolitiik- kaa. Lähinnä pelastuslaki ottaa kantaa kelpoisuusehtoihin ja eri sektoreiden vastuukysymyksiin kou- lutuspoliittisesta aspektista.

Kunta-alan sopimukset ja suositukset

Työhyvinvoinnin edistämistä pidetään kunnissa entistä tärkeämpänä. Työhyvinvoinnin edistämistä to- teutetaan jossakin muodossa lähes kaikissa kunnissa, mutta kuntien väliset erot ovat edelleenkin suuria. Varsinkin suurissa kunnissa se on omaksuttu kunnan työnantajapolitiikan strategiseksi väli- neeksi. Tällä hetkellä työhyvinvoinnin edistäminen on painottunut työntekijöiden toimintakyvyn ja ter- veyden edistämiseen sekä työyhteisön ja organisaation kehittämiseen. Myös ammatillisen osaami- sen kehittämisestä on tullut osa kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin edistämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut suosituksen työhyvinvoinnista kunta-alalla (yleiskirje 9/2003). Suositus kannustaa kuntatyönantajia hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Työnantaja voi työhyvin- voinnin edistämiseen vaikuttaa hyvällä henkilöstöjohtamisella, työn hallinnalla ja työn organisoinnilla sekä tukemalla henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uudella suosituksella kumottiin terveydenhuol- toa koskeva suositussopimus, työkykyä ylläpitävää toimintaa koskeva suositus sekä suositus osa- työkykyisten uudelleen sijoittumisessa noudettavista periaatteista.

Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen on yksi henkilöstön strategisen johtamisen avainalue. Henkilöstöstrategia tukee kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. KT:n antamassa yleiskir- jeessä (16/2001) kehotetaan kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään henki-löstöstrategiaa johtamisen ja kehittämisen välineenä. Kunnallisen palvelutoiminnan tulok-sellisuuden arvioinnista on myös annettu suositus, jossa pohjana on BSC-malli (15/2000).

Kunnallinen työmarkkinalaitos on antanut mm. työsuojelu ja -ympäristöstä suosituksen, jonka tarkoi- tuksena on työantajien ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäris- töä, työyhteisön henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. (KT:n yleiskirje 25/2002). Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään henkilöstöön ja sen asemaan liittyviä asioita. Yhteistoimintamenettelystä on tehty yleissopimus (2/2005).




© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011