keskiviikko 5.10.2022

VÄLIRAPORTTI | Liite 9/10

PELASTUSHENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN

Erityisesti eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät ja miten ratkaisukäytännössä on otettu huomioon pelastustoimen ammattien erityisvaatimukset.

Työryhmässä on käsitelty kunnallisen eläketurvan muutokset ammatillisesta eläkeikäjärjestelmästä nykyisin voimassa olevaan eläkejärjestelmään. Lisäksi on tarkasteltu tilastoja eläkkeelle siirtyneistä pelastusalan henkilöistä vuosina 1995 – 2004. Erikseen on vielä tarkasteltu työkyvyttömyyden perusteella kunnallisessa eläkejärjestelmässä eläkkeelle siirtyneitä sekä pelastusalan tavallisimpia eläkediagnooseja ajalta 1995 – 2004.

Kunnallisessa eläketurvassa tehdyt säännösten muutokset noudattavat nykyisin pääosin samoja muutoksia, mitä on tehty yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä. Julkishallinnon eläkeikäkomitean mietintö vuodelta 1988 (1988:15) sisälsi jo kannanoton siitä, ettei enää ole perusteita sellaiselle järjestelmälle, jossa ammatti yksin on ratkaiseva eläkekriteeri. Edelleen valtioneuvoston asettama pitkän aikavälin eläkepolitiikan kehittämistä selvittänyt eläkekomitea 1990 (1991:4) katosi, että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä eläkkeen saamisen ehdot ja eläkkeen määräytyminen tulee muuttaa yhdenmukaiseksi työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen kanssa.

Työkyvyttömyyseläkkeissä kunnallisessa eläkejärjestelmässä on (erona yksityisen sektorin eläkejärjestelmään) edelleen voimassa ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä, kun työkyvyttömyys alkaa palvelussuhteen aikana. Työkyvyttömyyden arviointi tapahtuu kokonaisarviona lääketieteellisten selvitysten ja henkilön työtä ja työssä selviytymistä koskevien tietojen perusteella. Ratkaisukäytännössä ammatin erityisvaatimuksiin kiinnitetään erityistä huomiota mm. pelastustoimen henkilöstön osalta.

Yksilöllinen varhaiseläke on poistumassa ja tilalle tullut 60 vuotta täyttäneiden erityinen työkyvyttömyysmääritelmä, jossa myös ammatin erityisvaatimukset otetaan huomioon. Vuoden 2005 alusta kunnallisessa eläkejärjestelmässäkin vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-68 vuoden iässä. Painotetut ammatilliset eläkeiät vaikuttavat edelleen vanhuuseläkeikiin. Esim. päätoimisesta miehistöstä noin 37 prosentilla on edelleen voimassa 63 vuotta alempi ammatillinen eläkeikä.

Viimeisimmän muutoksen eli vuoden 2005 uudistuksen yhtenä päätavoitteena koko eläkejärjestelmässä, kunnallinen eläkejärjestelmä mukaan lukien, on kannustaa työelämässä jatkamista entistä pidempään ammatista riippumatta. Tätä tavoitetta tukee myös ammatillisen kuntoutuksen osalta tehdyt muutokset mm. se, että ammatilliseen kuntoutukseen on nykyisin edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus.

Eläkkeen määräytymiseen vuoden 2005 alusta tehdyt muutokset vaikuttavat mm. siten, että vuoden 2004 loppuun karttuneista eläkkeistä lasketaan vapaakirja, joka rajataan ja yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Tämän jälkeen eläke lasketaan kunkin kalenterivuoden kunnallisten ansioiden ja karttumisprosentin perusteella. Eli toisin kuin aikaisemmin kaikkien työvuosien (ikävälillä 18 - 68) ansioilla on merkitystä eläkkeen määrään.

Kunnallisesta eläkejärjestelmästä eri eläkelajien mukaisille eläkkeille siirtyneistä palomiehistä (alipäällystö ja päällystö mukaan lukien) laaditun tilaston mukaan vuosina 1995 - 1999 eläkkeelle siirtyneitä oli eniten 55-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuosina 2000 – 2004 suurimat eläkkeelle jääneiden ikäryhmät olivat 56 ja 57-vuotiaita. Päällystöön kuuluvien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2004 oli hieman alle 60 vuotta, alipäällystön n. 56 vuotta ja miehistön n. 54 vuotta.

Tarkastelukautena 1995 – 2004 myönnettyjen pelastusalan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä on vaihdellut vuosittain 40 – 60 välillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on tarkastelujaksolla ollut n. 50 – 51 vuotta. Vuonna 2004 se kuitenkin oli vähän alle 53 vuotta. Miehistöön kuuluville työkyvyttömyyseläkkeitä on tuona aikana vuosittain myönnetty 20 – 40 henkilölle. Miehistön työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä vuonna 2004 oli n. 51 vuotta. Tarkastelujaksolla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-iät ovat jossain määrin nousseet sekä miehistön että päällystön osalta. Erityisesti päällystön osalta johtopäätöksiä tehtäessä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärät ovat vähäisiä (5 – 15 myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä vuosittain). Kaiken kaikkiaan kuntasektorilta siirtyi vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle n. 4 700 henkilöä keskimäärin 53,5 vuoden iässä.

Pelastusalalla myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä (tarkastelussa mukana vuodet 1995 -2004) suurin osa perustuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toisena merkittävänä ryhmänä ovat mielenterveysdiagnoosit ja kolmantena verenkiertoelinten sairaudet. Muilla työkyvyttömyyden syillä on huomattavasti pienempi merkitys. Pääasiallisten diagnoosien mukaan lueteltuina lukumääräisesti eniten myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä on perustunut diagnoosiin lannerangan välilevyrappeuma. Lähes yhtä paljon työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Muut diagnoosit ovat lukumäärältään huomattavasti pienempiä.

Tarkasteltaessa kaikkien kunnallisesta eläkejärjestelmästä vastaavana aikana myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden syitä lukumääräisesti suurin syy on tuolloinkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi tulee mielenterveyden häiriöt ja melkein yhtä suuri määrä työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty verenkiertoelinten sairauksien perusteella eli pelastusalalla yleisimmät työkyvyttömyyden syyt näyttävät olevan samat kuin koko kunnallisella sektorilla.

Pelastusalan työkyvyttömyyseläkehakemuksista on hylätty viime vuosina runsas 10 prosenttia, eli varsin vähän verrattuna keskimääräiseen hylkäysprosenttiin. Kaikista Kuntien eläkevakuutuksen ratkaisemista eläkehakemuksista hylättiin 21,2 % vuonna 2004. Kaikkia vuosina 1992 – 2001 hylkäävän päätöksen saaneita henkilöitä koskeneessa selvityksessä havaittiin, että noin puolet hylyn saaneista oli työkyvyttömyyseläkkeellä kolmen vuoden kuluessa päätöksestä. Heistä 50 prosenttia oli saanut eläkkeen valituksen kautta ja 50 prosenttia tekemällä uuden hakemuksen. Pelastusalan työntekijöiden osalta ei ole erikseen tutkittu, mitä hylkäävän ratkaisun saaneille on tapahtunut sen jälkeen.

Palomiesten ammatillista kuntoutusta on tarkasteltu Pauli Forman raportissa 15.1.2004. Raportissa luodaan katsaus palomiehiin Kuntien eläkevakuutuksen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaina ajalla 1.1.1999 – 30.9.2002. Ajanjaksolla kuntoutusyksikköön tuli kaikkiaan 64 aloitetta, jotka koskivat palomiehen tehtävissä toimivia henkilöitä. Näistä henkilöistä 36 pääasiallisena sairausdiagnoosina oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Seuraavaksi eniten oli mielenterveysdiagnooseja. Niitä oli yhdeksällä henkilöllä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä(nä) rakentui tarkastellusta joukosta yhdeksälle henkilölle, joille korvattiin ammatillisena kuntoutuksena uudelleenkoulutus ja seitsemälle korvattiin työkokeilu.

Onnistuneille ratkaisuille oli tunnusomaista kuntoutujan oma motivaatio ja kaikkien osapuolten halukkuus vaihtoehtojen kartoittamiseen. Ammatillisen kuntoutuksen esteinä tarkastelussa tulivat esille mm. kuntoutujan motivaation puute. Esteenä joissain tapauksissa oli myös kuntoutujan vähäinen pohjakoulutus sekä iän mahdollisesti mukanaan tuomat työrajoitteet. Ammatillisen kuntoutuksen esteiksi muodostui joissain tapauksissa myös työyksikön pieni koko ja siitä johtuva erillisjärjestelyjen mahdollisuuksien puuttuminen. Pienissä työyksiköissä esteenä saattoi olla myös palolaitoksen yksipuolinen ikärakenne. Tarkastelu tehtiin siis ennen aluepelastuslaitosten muodostamista, joten tässä suhteessa tilanne oletettavasti on yksiköiden suurentuessa parantunut.

Tarkastelukauden jälkeenkään palomiesten ammatillisessa kuntoutuksessa ei ole ollut nähtävissä mitään olennaista muutosta. Edelleenkin motivaation puute muodostuu usein ongelmaksi. Lisäksi kuntoutuksen onnistumiselle ei ole olemassa kovin hyviä edellytyksiä, jos asia tulee esille vasta työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä. Ylipäänsä ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen edellytyksiä luodaan puuttumalla työkykyongelmiin aktiivisesti ja ajoissa. Tämä asettaa haasteita mm. esimiestyölle, ja edellyttää hyvää yhteistyötä työterveyshuollon ja työantajan välillä sekä ennen kaikkea kuntoutujan omaa motivaatiota. Näitä asioita on selvitetty enemmän työryhmän työsuunnitelman muissa osioissa.

Eläkkeelle siirtyneet, miehistö, keski-iät eläkelajin mukaan 1995-2004


RAPORTTI LOPPU


© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011