|
|
maanantai 7.10.2024
VÄLIRAPORTTI | Liite 9/10
PELASTUSHENKILÖSTÖN ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN
Erityisesti eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät ja miten ratkaisukäytännössä on otettu huomioon pelastustoimen
ammattien erityisvaatimukset.
Työryhmässä on käsitelty kunnallisen eläketurvan muutokset ammatillisesta eläkeikäjärjestelmästä
nykyisin voimassa olevaan eläkejärjestelmään. Lisäksi on tarkasteltu tilastoja eläkkeelle siirtyneistä
pelastusalan henkilöistä vuosina 1995 – 2004. Erikseen on vielä tarkasteltu työkyvyttömyyden perusteella
kunnallisessa eläkejärjestelmässä eläkkeelle siirtyneitä sekä pelastusalan tavallisimpia
eläkediagnooseja ajalta 1995 – 2004.
Kunnallisessa eläketurvassa tehdyt säännösten muutokset noudattavat nykyisin pääosin samoja
muutoksia, mitä on tehty yksityisen sektorin eläkejärjestelmässä. Julkishallinnon eläkeikäkomitean
mietintö vuodelta 1988 (1988:15) sisälsi jo kannanoton siitä, ettei enää ole perusteita sellaiselle järjestelmälle,
jossa ammatti yksin on ratkaiseva eläkekriteeri. Edelleen valtioneuvoston asettama pitkän
aikavälin eläkepolitiikan kehittämistä selvittänyt eläkekomitea 1990 (1991:4) katosi, että julkisen
sektorin työeläkejärjestelmissä eläkkeen saamisen ehdot ja eläkkeen määräytyminen tulee
muuttaa yhdenmukaiseksi työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen kanssa.
Työkyvyttömyyseläkkeissä kunnallisessa eläkejärjestelmässä on (erona yksityisen sektorin eläkejärjestelmään)
edelleen voimassa ammatillinen työkyvyttömyysmääritelmä, kun työkyvyttömyys alkaa
palvelussuhteen aikana. Työkyvyttömyyden arviointi tapahtuu kokonaisarviona lääketieteellisten
selvitysten ja henkilön työtä ja työssä selviytymistä koskevien tietojen perusteella.
Ratkaisukäytännössä ammatin erityisvaatimuksiin kiinnitetään erityistä huomiota mm. pelastustoimen
henkilöstön osalta.
Yksilöllinen varhaiseläke on poistumassa ja tilalle tullut 60 vuotta täyttäneiden erityinen työkyvyttömyysmääritelmä,
jossa myös ammatin erityisvaatimukset otetaan huomioon. Vuoden 2005 alusta
kunnallisessa eläkejärjestelmässäkin vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63-68 vuoden iässä. Painotetut
ammatilliset eläkeiät vaikuttavat edelleen vanhuuseläkeikiin. Esim. päätoimisesta miehistöstä noin
37 prosentilla on edelleen voimassa 63 vuotta alempi ammatillinen eläkeikä.
Viimeisimmän muutoksen eli vuoden 2005 uudistuksen yhtenä päätavoitteena koko eläkejärjestelmässä,
kunnallinen eläkejärjestelmä mukaan lukien, on kannustaa työelämässä jatkamista entistä
pidempään ammatista riippumatta. Tätä tavoitetta tukee myös ammatillisen kuntoutuksen
osalta tehdyt muutokset mm. se, että ammatilliseen kuntoutukseen on nykyisin edellytysten täyttyessä
subjektiivinen oikeus.
Eläkkeen määräytymiseen vuoden 2005 alusta tehdyt muutokset vaikuttavat mm. siten, että vuoden
2004 loppuun karttuneista eläkkeistä lasketaan vapaakirja, joka rajataan ja yhteensovitetaan
muiden työeläkkeiden kanssa. Tämän jälkeen eläke lasketaan kunkin kalenterivuoden kunnallisten
ansioiden ja karttumisprosentin perusteella. Eli toisin kuin aikaisemmin kaikkien työvuosien (ikävälillä
18 - 68) ansioilla on merkitystä eläkkeen määrään.
Kunnallisesta eläkejärjestelmästä eri eläkelajien mukaisille eläkkeille siirtyneistä palomiehistä (alipäällystö
ja päällystö mukaan lukien) laaditun tilaston mukaan vuosina 1995 - 1999 eläkkeelle siirtyneitä
oli eniten 55-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuosina 2000 – 2004 suurimat eläkkeelle jääneiden
ikäryhmät olivat 56 ja 57-vuotiaita. Päällystöön kuuluvien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna
2004 oli hieman alle 60 vuotta, alipäällystön n. 56 vuotta ja miehistön n. 54 vuotta.
Tarkastelukautena 1995 – 2004 myönnettyjen pelastusalan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä
on vaihdellut vuosittain 40 – 60 välillä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keskimääräinen
eläkkeelle jäämisikä on tarkastelujaksolla ollut n. 50 – 51 vuotta. Vuonna 2004 se kuitenkin oli vähän
alle 53 vuotta. Miehistöön kuuluville työkyvyttömyyseläkkeitä on tuona aikana vuosittain myönnetty
20 – 40 henkilölle. Miehistön työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisikä vuonna 2004 oli n. 51 vuotta.
Tarkastelujaksolla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-iät ovat jossain määrin nousseet
sekä miehistön että päällystön osalta. Erityisesti päällystön osalta johtopäätöksiä tehtäessä täytyy
kuitenkin ottaa huomioon, että myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärät ovat vähäisiä (5 – 15 myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä vuosittain). Kaiken kaikkiaan kuntasektorilta siirtyi vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle n. 4 700 henkilöä keskimäärin 53,5 vuoden iässä.
Pelastusalalla myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä (tarkastelussa mukana vuodet 1995 -2004)
suurin osa perustuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Toisena merkittävänä ryhmänä ovat mielenterveysdiagnoosit
ja kolmantena verenkiertoelinten sairaudet. Muilla työkyvyttömyyden syillä on
huomattavasti pienempi merkitys. Pääasiallisten diagnoosien mukaan lueteltuina lukumääräisesti
eniten myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä on perustunut diagnoosiin lannerangan välilevyrappeuma.
Lähes yhtä paljon työkyvyttömyyseläkkeitä on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella.
Muut diagnoosit ovat lukumäärältään huomattavasti pienempiä.
Tarkasteltaessa kaikkien kunnallisesta eläkejärjestelmästä vastaavana aikana myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden
syitä lukumääräisesti suurin syy on tuolloinkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Seuraavaksi tulee mielenterveyden häiriöt ja melkein yhtä suuri määrä työkyvyttömyyseläkkeitä
on myönnetty verenkiertoelinten sairauksien perusteella eli pelastusalalla yleisimmät työkyvyttömyyden
syyt näyttävät olevan samat kuin koko kunnallisella sektorilla.
Pelastusalan työkyvyttömyyseläkehakemuksista on hylätty viime vuosina runsas 10 prosenttia, eli
varsin vähän verrattuna keskimääräiseen hylkäysprosenttiin. Kaikista Kuntien eläkevakuutuksen
ratkaisemista eläkehakemuksista hylättiin 21,2 % vuonna 2004. Kaikkia vuosina 1992 – 2001 hylkäävän
päätöksen saaneita henkilöitä koskeneessa selvityksessä havaittiin, että noin puolet hylyn
saaneista oli työkyvyttömyyseläkkeellä kolmen vuoden kuluessa päätöksestä. Heistä 50 prosenttia
oli saanut eläkkeen valituksen kautta ja 50 prosenttia tekemällä uuden hakemuksen. Pelastusalan
työntekijöiden osalta ei ole erikseen tutkittu, mitä hylkäävän ratkaisun saaneille on tapahtunut sen
jälkeen.
Palomiesten ammatillista kuntoutusta on tarkasteltu Pauli Forman raportissa 15.1.2004. Raportissa
luodaan katsaus palomiehiin Kuntien eläkevakuutuksen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaina
ajalla 1.1.1999 – 30.9.2002. Ajanjaksolla kuntoutusyksikköön tuli kaikkiaan 64 aloitetta, jotka koskivat
palomiehen tehtävissä toimivia henkilöitä. Näistä henkilöistä 36 pääasiallisena sairausdiagnoosina
oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Seuraavaksi eniten oli mielenterveysdiagnooseja. Niitä oli yhdeksällä
henkilöllä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä(nä) rakentui tarkastellusta joukosta
yhdeksälle henkilölle, joille korvattiin ammatillisena kuntoutuksena uudelleenkoulutus ja seitsemälle
korvattiin työkokeilu.
Onnistuneille ratkaisuille oli tunnusomaista kuntoutujan oma motivaatio ja kaikkien osapuolten halukkuus
vaihtoehtojen kartoittamiseen. Ammatillisen kuntoutuksen esteinä tarkastelussa tulivat esille
mm. kuntoutujan motivaation puute. Esteenä joissain tapauksissa oli myös kuntoutujan vähäinen
pohjakoulutus sekä iän mahdollisesti mukanaan tuomat työrajoitteet. Ammatillisen kuntoutuksen
esteiksi muodostui joissain tapauksissa myös työyksikön pieni koko ja siitä johtuva erillisjärjestelyjen
mahdollisuuksien puuttuminen. Pienissä työyksiköissä esteenä saattoi olla myös palolaitoksen
yksipuolinen ikärakenne. Tarkastelu tehtiin siis ennen aluepelastuslaitosten muodostamista, joten
tässä suhteessa tilanne oletettavasti on yksiköiden suurentuessa parantunut.
Tarkastelukauden jälkeenkään palomiesten ammatillisessa kuntoutuksessa ei ole ollut nähtävissä
mitään olennaista muutosta. Edelleenkin motivaation puute muodostuu usein ongelmaksi. Lisäksi
kuntoutuksen onnistumiselle ei ole olemassa kovin hyviä edellytyksiä, jos asia tulee esille vasta
työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä. Ylipäänsä ammatillisen kuntoutuksen onnistumisen
edellytyksiä luodaan puuttumalla työkykyongelmiin aktiivisesti ja ajoissa. Tämä asettaa haasteita
mm. esimiestyölle, ja edellyttää hyvää yhteistyötä työterveyshuollon ja työantajan välillä sekä ennen
kaikkea kuntoutujan omaa motivaatiota. Näitä asioita on selvitetty enemmän työryhmän työsuunnitelman
muissa osioissa.
Eläkkeelle siirtyneet, miehistö, keski-iät eläkelajin mukaan 1995-2004
|
RAPORTTI LOPPU
|
|
© Pelastusalan Toimihenkilö Liitto 2003 - 2011
|
